Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Raskausviikot 5-7: Varhaisultra

Raskausviikot 5-7

Ei ole totta. Ei ne menkat ole vieläkään alkanut, tämä tapahtuu ihan oikeasti! Omituinen aikalarppi seitsemän vuoden taakse alkaa. Varaan neuvolan ja kuulen ettei nykyään saisi syödä lakua ja salmiakkia enää ollenkaan. Mitä helvettiä?! Varaan varhaisultran, koska haluan tietää että siellä on oikeasti jotain ja jos on, haluan kertoa töissä ydinporukalle pian. Tämä on pienessä organisaatiossa iso asia, on reilua olla varautunut ajoissa.

Pahoinvointi alkaa. Ei pahana, niin kuin ennenkään, mutta huomattavasti pahempana. Väsymystä en huomaa, mutta flunssa iskee päälle – kunnes muistan että tämä kuuluu mulla asiaan: tukkoiset ontelot ja pieni lämpö. On se vain outoa miten paljon yksi pieni solukko aiheuttaa ihmiselle. Olemme Insinöörin kanssa sekaisin onnesta, jännityksestä ja ihmetyksestä. Matkustan ekan viikon aikana Lissaboniin ja tajuan etten voi syödä tai juoda mitään kivaa.

Menemme varhaisultraan kun mittari näyttää 6+4. Vähän aikaisemmin kuin oli tarkoitus, mutta työkalenteri pakotti ja huoli painoi. Mulla on ultran aamuna tosi huono olo ja olemme myöhässä, koska käymme autokaupan kautta. Olemme olleet aikeissa vaihtaa auton muutenkin hybridiin ja nyt voisi olla sitten tarve myös isommalle.

Ultrassa näkyy pieni 7mm tyyppi jolla sydän sykkii. Minä en tosin paljon ruutua näe, koska keskityn olemaan pissaamatta lääkärin päälle tai voimatta pahoin. Smoothie ultran jälkeen maistuu paremmalta kuin mikään koskaan.

Muuten ihana lääkäri sanoo lauseen joka tulee kummittelemaan vielä monta kuukautta:

”Nyt kun teillä on jo kaksi tervettä lasta, voisitte alkaa miettiä mitä teette jos tässä raskaudessa tulee ilmi kromosomipoikkeamaa”. Olen ihan ihmeissäni. Totta kai olen ajatellut tätä mahdollisuutta, olen jo 35. Se oli yksi syistä miksi mietin pitkään uskallammeko lähteä tähän- meillä on jo kaksi lottovoittoa. Mutta miten tälläistä ajatellaan muka etukäteen? Se olisi elämäni suurin ja vaikein mietintö, ei sitä voi teoreettisesti tehdä. Ja onko sitä todella syytä alkaa jo nyt murehtia, kuinka suuri riski oikeasti on?

”1/250. Voitte aina tulla ylimääräiseen ultraan jos huolettaa”. Jaa, tämä taisikin olla yksityisen lääkäriaseman myyntipuhe. Mukavasti se silti onnistuu saamaan minut varpailleni, ehkä koko loppuraskaudeksi. Ainakaan mikään niskapoimutulos ei tämän keskustelun jälkeen ole minulle helpotus koska aina voi jotain silti käydä.

Opas piilolinsseihin ensikertalaiselle!

4 No tags Permalink

Olen unohtanut kertoa teille eräästä aivan uudesta elämäntilanteestani! Olen vihdoinkin piilolinssien käyttäjä! Mulla on ollut silmälasit jo 19-vuotiaasta, eli noin kolme vuotta.

Okei viisitoista (= 16,9). Enkä kertaakaan ole uskaltanut edes ajatella piilolinssejä. Jotenkin ajattelin ettei ne ole mulle kun käytän laseja vain lähityöskentelyyn enkä ole “niin silmälasi-ihminen”. Jätin lasit aina töihin koneeni luo, eikä kukaan kavereistani edes tiennyt että mulla on lasit. Jossain kohtaa jouduin monesti jo jättää lasit päähän työpäivän jälkeen, ei tuntunutkaan enää ihan heppoiselta jatkaa iltaan ilman niitä.

Viime vuonna jouduin vihdoin myöntämään että laseja on käytettävä myös viikonloppuisin jos en halua päänsärkyä.

Olen siis nyt silmälasi-ihminen, ei sitä käy kierteleminen. Vahvuudet on mulla edelleen melko pienet, vain reilu 1 plussaa, mutta sen verran kuitenkin ettei ilman laseja enää juurikaan voi olla jos aikoo mitään laitetta katsoa. Ja minähän katson.

Rohkaistuinkin viimeksi Oopperan Optiikassa Maaritin luona käydessäni kysäisemään piilareista, vaikka luulin ettei niitä voi minulle hajataiton takia laittaa. Pah! Piilarit on kuulemma nykyään niin kehittyneitä että niitä saa jopa monitehoina! Sain Maaritilta ensimmäisen erän ilmaiseksi (huom siis nämä piilarit saatu) luvatessani kirjoittaa “Piilarit aloittelijoille” tekstin, joten tässä tulee: tyhmimmät kysymykset, jotka kysyin kaikki Maaritilta ja joiden vastaukset kirjoitin teille ylös.

Mukana on nyt myös toki omaa kokemusta noin puolen vuoden käytön jälkeen. Aloitetaan syistä hankkia piilarit.

Piilolinssien parhaat puolet:

  • Urheilu on totta kai helpompaa piilareilla kuin laseilla. Tai sokeana.
  • Halpis aurinkolasit palaavat elämääsi! Jos silmässä on piilarit, voit pukea päällesi mitkä tahansa aurinkolasit. Jos ostat arskatkin vahvuuksilla, saat pulittaa pitkän pennin.
  • Piilarit ei mene talvella huuruun, ne eivät hikoa, ne eivät kastu sateella
  • Linssit ei ole joka helvetin hetki likaisena. Mistä ne lasit oikein kerää sitä kaikkea töhnää?!
  • Ei ole sanka tiellä isojen kuulokkeiden alla. Luovuin jo niiden käytöstä ja totuin elämään korvanappien kanssa mutta kah! Nyt on taas ovet auki!
  • Voit nukkua päikkärit, tai katsoa telkkaria kylkiasennossa. Se ei ole kovin helppoa sankojen kanssa.
  • Näet kaiken. Lasien kanssa sanka tulee aina näkökenttään – katso vaikka (sitähän ei siis huomaan enää totuttuaan mutta on se ihan kiva ettei sitä palkkia aina ole siinä silmän vieressä).
  • Sanka ei paina, hierrä, valu, kylmene.  Toisin sanoen, piilareista puuttuvat kaikki nämä Tiian listaamat kököt lasien ominaisuudet.

Eikö piilareiden laittaminen ole kauhean vaikeaa?

Ei. Alkuun vaatii vähän harjoittelua, mutta sitä opastusta saat optikolta (ainakin Maaritilta) niin paljon kuin tarvitsee. Mulla taktiikka lähti heti toimimaan hienosti Maaritin opastuksen avulla ja olen saanut lähes poikkeuksetta linssit ihan kerrasta silmään. Tärkeä huomio: pese aina kädet hyvin ja laita aina ensin linssi, sitten vasta meikki – helpottaa muuten kummasti myös meikkaamista tämä!

Maaritin kertoma Murphyn laki myös todella pitää paikkansa: jos on kiire, linssin laittaminen ei salettiin onnistu. Varaa aikaa.

Oispa piilarit.

Näkyykö linssi silmässä?

Ei näy ellei osaa tosi tarkkaan katsoa. Kerran bongasin linssin auringon paistaessa suoraan keskustelutoverin silmään! Erotin linssien sinisen reunan (jonka tarkoitus on auttaa näkemään linssi sitä laittaessa, koska muutenhan se on..läpinäkyvä) ja olin aivan fiiliksissä. Kuin olisin tunnistanut salaisen koodin. Olimme samaa illuminatia, jota kukaan muu ei voisi huomata.

Takaisin asiaan. Linssit ovat siis yllättäen läpinäkyviä eli eivät näy, mutta älä huoli: on olemassa toki edelleen 90-luvulta tuttuja värillisiä linssejä, esim ruskeat voi totta kai tilata jos olet seikkailunhaluinen.

Miltä linssi tuntuu silmässä?

Aluksi hassulta, vähän kuin roskalta, mutta silmä tottuu äkkiä. Ekalla kerralla mulla meni ehkä tunnin verran että unohdin linssin, sen jälkeen olen välillä jopa unohtanut illalla että on linssit silmissä. Paitsi jos olen tuijottanut herkeämättä ruutujani ilman taukoja, huomaan kyllä ihan selvästi että silmässä on linssi. Eli oikeastaan aina.

Lähityöskentelyssä olisikin tosi tärkeä pitää taukoja, koska luonnostaan silmä silloin räpyttää vähemmän (mind-blown fakta!). Kostutustippa auttaa aina, joten niitä kannattaa hommata jos linssejä paljon käyttää.

Nykylinssit on tosi hengittäviä, etenkin kun menee laadussa (eli hinnassa) ylös on linssit jo tosi miellyttäviä silmässä.

Poikkeukset: Jos linssi tuntuu pahalta pidemmän ajan jälkeen laittamisen jälkeen, ota se pois. Samoin jos silmä rähmii, punertuu tai kutiaa, ota linssi pois. Sulla voi olla joku flunssa tai muu tauti.

Onko piilareilla näkeminen erilaista kuin laseilla?

Rilleihin verrattuna näkökenttä on laajempi ja jos on paljon miinusta, piilolinssien kanssa linssi ei pienennä. (En itse enää muista enkä ymmärrä mitä tämä tarkoittaa koska mulla ei ole miinusta). Piilareissa on muuten usein eri vahvuus kuin rilleissä koska linssi on lähempänä silmääsi, mutta sitä ei tietenkään huomaa käytössä.

Kuka voi saada piilolinssit?

Melkein kaikki! Suurin ongelma on kuivat silmät tai ihmiset jotka ei vaan halua koskea omaa silmäänsä. Te hassut! Hajataitto ei ole ongelma. Myös monitehot voi saada!

Mitä jos linssin laittaa silmään väärin?

Sen tuntee kyllä jos linssi on menossa nurinniskoin silmään. Linssi tuntuu silloin roskalta tai ihan vain putoaa. Sitten voi tietysti laittaa väärän linssiin silmään, jolloin ei tietenkään näe kovin hyvin (useimmilla on eri vahvuudet eri silmissä). Eri silmien linssipaketit kannattaa merkata selvästi “V” ja “O”.

Voiko piilareiden kanssa uida, tai mennä saunaan?

Voi mutta jos tulee paljon vettä silmään linssi voi pudota. Piilareiden kanssa voi mennä saunaan, voi mennä suihkuun, voi urheilla – sama kuin muutenkin. Jos hikeä ja shampoota menee silmään voi kirvellä. Niin kuin muutenkin.

Oispa piilarit.

Voiko linssi jäädä jumiin silmän sisään – tai kadota jonnekin onteloihin, aivoihin, sydämeen?

Oi kyllä, kysyin tämän.

Piilari ei voi jäädä jumiin silmään. Silmä on rajallinen pussi, josta linssi kyllä saadaan aina pois. Teoriassa linssi voisi mennä jumiin yläluomen alle, jos linssi vaikka hajoaa (todella harvinaista). Jos ei saa itse linssiä vedellä huuhtelemalla pois niin optikolle voi mennä apuun, jolloin väriaineella tsekataan missä se on.

Putoaako ne itsestään? Ysärileffoissa ne aina etsi contactejaan lattialta!

Silloin ne oli kovempia, sellaisia kuppeja jotka luiskahti helpommin pois. Nyt kun linssit ovat pehmeitä ja joustavia, niille muodostuu tavallaan “imukuppi” silmän pinnassa. Liikkuvat siis hyvin silmän mukana mutta eivät todellakaan helposti lähde pois.

Linssi ei lähde oikein mitenkään vahingossa. Jos silmässä on paljon nestettä tai hankaat silmää tosi kovasti, voivat ne teoriassa juu tippua. Mutta aika vaikea se on saada pois vahingossa, kun se ei aina tarkoituksellakaan onnistu.

Poistaminen onkin mun mielestä piilareissa hankalinta, ainakin se on hieman laittamista hankalampaa. Etusormi asetetaan linssin päälle ja linssiä vedetään vähän alas. Sitten pitää uskaltaa nipistää linssi etusormen ja peukun väliin, jotta siitä saa kiinni. Jos ei millään meinaa onnistua, ota tauko. Äärimmäisen paniikin iskiessä jätä koko linssi silmään. Se voi hyvin olla siellä vaikka yön yli ja menet sitten aamulla vaikka optikolle jos et edelleenkään itse saa sitä pois. Minä kyllä uskon suhun, saat sen varmasti!

Huomaa että kun poistat linssejä illalla, ota ensin linssi pois ja pese vasta sitten meikki pois. Tämä erityisesti kuukausilinssin kanssa ettei se mene rikki tai likaiseksi.

Kuukausi- vai kertakäyttölinssit?

Kuukausilinssit kestää noin kalenterikuukauden, kuinka yllättävää. Ne laitetaan yöksi laitetaan nesteeseen, on olemassa myös sellaisia joiden kanssa voi nukkua. Kuukausilinsseissä on se huono puoli että pitää aina muistaa onko linssit jo vanhentuneet ja onko nestettä riittävästi. Kertakäyttöiset säilyy kolme vuotta avaamattomina ja niitä on kätevä pakata esim reissuun ihan kerta-annoksina. Ne ovat aina varmuudella tuoreet ja puhtaat eivätkä vaadi mitään puteleita mukaansa.

Jos käyttää joka päivä piilareita tulee kuukausilinssi halvemmaksi, epäsäännölliseen käyttöön ja reissuihin kertis on parempi. Yksi kertispaketti on alkaen 30€ optikkoliikkeessä, mun linssit maksaa 45€ paketti – 90€ kumpaankin silmään. Kuukausilinssin hinta alkaen karkeasti 100€ / puoli vuotta + nesteet.

Ja jos nyt mietit nohevaa pihistelytapaa, älä silti käytä kertislinssejä moneen kertaan. Linssi voi mennä rikki ja se voi silloin olla hankalampi saada pois.

Piilolinssien hankkiminen

Nyt kun olet täysin vakuuttunut kaikista eduista on aika kokeilla! Aloita kertiksistä ja jos ihastut voit aina hommata kestot. Tosi tärkeää ekakertalaiselle on kulkea optikon kautta. Näkö pitää tarkistaa sillä linssit tehdään ihan samalla tavalla aina tilaukseen kuin lasitkin. Linssin voimakkuus ei ole välttämättä sama kuin lasiesi koska linssi on niin paljon lähempänä silmää, joten älä tilaile omin päin netistä. Optikolta saat myös sen opetuksen ja ”sovittamisen”, voit ensin kokeilla onko piilarit sulle hyvältä tuntuva juttu!

Kun linssit on kerran tehty, voit tilata täydennyspaketit suoraan netistä. Mutta käy välillä kuitenkin taas tarkistelemassa näkö optikolla, se muuttuu näin vanh- aikuisena aika herkästi.

vintage silmälasit

Nämä Oopperan vintage-valikoimasta löydetyt lasitkin on kyllä edelleen melko ihkut.

Näin! Ei ku optikolle mars! Tuttuun tapaan, jos menet Oopperan optiikkaan, kannattaa kokeilla mainita lukeneensa vinkit Valeäidistä. Maaritilla on heikko kohta sydämessä mun lukijoille.

4 No tags Permalink

Raskausviikot 1-4: Tämä tosiaan tapahtuu

Tervetuloa, nyt hypätään raskausjunan kyytiin oksennuksineen kaikkineen! Tiedän tiedän, ei niitä laattoja kukaan erityisemmin halua kokea. Tai no minä halusin, koska kaksi edellistä oli oikeastaan aika ihania aikoja.

Sitten vanhenin seitsemän vuotta ja opin että raskaus voi olla aika lailla nimensä mukaisesti raskasta. No mutta, sitäkin suurempi syy tehdä tämä viimeistä kertaa.

Kun nyt kerran on mahdollista tämä maaginen aika jättää muistoihin oikein kunnolla, niin starttaan vanhan kunnon ”Raskausviikot” -postaussarjan, jossa käydään läpi (wait for it) raskausviikot! Yksi maaginen viikko kerrallaan. Tulee fyysistä kamaa, henkistä kamaa, lapsille kertomisia ja ultrakuulumisia.

Oletettavasti myös miksei se jo tule ja mitä on nämä kaikki yölliset heräämiset, suonikohjuja, pissavahinkoja ja uusia pahoinvoinnin aaltoja. Tiedättehän, sitä kaikkea ihanaa.

Tiedän, kuinka kuumottavaa se odottelu ja oman raskauden toivominen on. Oikeiden päivien etsiminen, haaleiden testien tulkinta ja oireiden tunnustelu. Ja miten turhauttavia vaiheita näissä 40 (tai 42 niin kuin meillä eräillä joskus) viikossa on, joten tuttuun tapaan täältä tulee täyslaidallinen kaikkia tunteita.

Pyrin laittamaan juttuja suunnilleen kerran viikossa, tosin alkuun useammin että saadaan itsemme kurottua nykyiseen hetkeen kiinni. Tiedät aina samasta ällöpinkistä kuvasta ja otsikosta skipata tämän jutun jos homma ei kiinnostele!

(Lupaan myös kirjoitella muita taattuja Valeäiti-juttuja huonosta huumorista ihmisluonnon syväanalyyseihin)

 

alkuraskaus oireet

Raskausviikot 1-2*

Taas menkat, hemmetti. Tiedän toki että on mennyt vasta neljä kuukautta mutta tuntuu että tämä on toisinto yhdeksän vuoden takaa. Ehkä mitään ei tapahdu. Olen jo sortunut ovulaatiotesteihin mutta en saa koskaan sitä itse ovulaatiota näkymään. Kerran luulen tehneeni positiivisen testin, siitä oli itse asiassa kolme viikkoa. Se kierto päättyi päivänä 42, menkkoihin.

Jos kierto on 28-42 päivää, onko edes mahdollista tulla raskaaksi? Päätän varata ajan gynelle, enhän ole muutenkaan pitkään aikaan käynyt tsekattavana. Saan hyvän tuomion: kaikki on hyvin etkä sinä mikään vanha yrittäjä vielä ole. Jos pitkät kierrot jatkuu tai vuoden sisällä ei tärppää, tsekataan tilanne uudestaan. Mutta nyt siellä on kyllä hyvä follikkeli, joten “olette tänään yhdynnässä ja sitten jatkossa joka toinen päivä ihan kuukauden ympäri niin mahdollisuudet on parhaat”.

Insinöörikin ilahtuu uutisesta.

Raskausviikot 3-4

Menkat lähestyy, tissit kipeytyy. Perus. Muutenkin on outo olo, niin kuin joka ikinen kerta viimeisten kuukausien aikana. Ei tavallinen, mutta ei täysin erilainenkaan. Ei mikään sellainen ”silloin arvasin kyllä olevani raskaana”. Vain epätavallinen paine alavatsassa, pientä nipistelyä silloin tällöin ja sellainen olo ettei tämä kyllä menkoiksi mene.

Sama setti kuin heinäkuussa, kun jätin sushit syömättä ja kaljat juomatta –  olin aivan varma olevani raskaana, kaikki oireet täsmäsi. Hävettää vieläkin miten paljon voikin keho reagoida pelkkään toivoon. Nytkin on sellainen olo, mutta en uskalla enää toivoa. Mutta silti, nyt tiedän ensimmäistä kertaa varmuudella ainakin ajoituksen olleen kohdillaan. Oli lääkäri, oli follikkeli, oli ovulaatiotestit oli kaikki.

On paha olo. on oikeastaan ollut jo perjantain työreissusta saakka, mutta kai se johtuu siitä torstain dinneristä. Etoo ja ällöttää, niin kuin joka hemmetin kuukausi just ennen menkkoja. Kenen julma vitsi se on että PMS ja raskaus tekevät tismalleen samat oireet?

Sunnuntai-aamuna sanon ääneen jotain epämääräistä tästä olosta ja Insinööri passittaa tekemään testin. En millään haluaisi, menkkojen pitäisi alkaa vasta torstaina, turha testata. Oikeastaan en vain halua nähdä taas sitä yhtä viivaa. Jostain syystä teen sen kuitenkin.

Katson tulosta aika heti ja totean lakonisesti että niinpä tietysti, miksi piti edes testata. Olisi ollut edes muutama päivä enemmän aikaa toivoa, nyt pitää vielä odottaa että menkat edes alkaa. Pesen kädet ja mutristelen peilikuvalleni. Laitan tikun roskiin, mutta vilkaisen vielä viimeisen kerran.

Hetkinen?

* Tokihan olen jo unohtanut miten nämä viikot lasketaan. Muistaakseni 0+3 = raskausviikko 1 / 1. raskausviikko, joten sillä logiikalla mennään. Kunnes logiikka pettää. Aivan sama.